Simojärvi, 7.-8.10.2005

Team Esox:n kalusto on kasvanut, kun allekirjoittanut äityi ostamaan Buster L ht:n varustettuna 50 hv:n Yamaha perämoottorilla. Vene oli varusteltu jo uistelukäyttöön valmiiksi ja nyt oli käytännössä ensimmäinen ”tositilanne” edessä. Jännitti? 

Perjantaina aamusta Make ja Appe suuntasivat autonkeulan kohti Simojärven kalasatamaa. Satama oli viihtyisä ja laskupaikka hyvä. Järvikin näytti houkuttelevalta ja tuulenväre rikkoi pinnan. Eli taimenta pinnasta. Aikailematta vene vesille ja isolle selälle taimenta pyytämään. Kartalta houkutteli heti Lehtosaari ja sen eteläpuoli. Johtune Kiantajärven samannimisestä ottipaikasta. No aloitimme uistelun pohjoispäästä. Siellä tuuli tuiversi jo eri malliin kuin sataman suojaisella edustalla. Kapulaa ja peltiä pintaan sekä Make alkoi kuokkimaan. 

Ja niin kuin aina, A. Turpeinen väsyttää varmoin ottein heti alkuun hauen. Kerran haukimies, aina haukimies. Pienet sille!

Ajeltiin pitkin pohjoispäätä ja kalat eivät häirinneet nimeksikään, tuuli vain keikutti venettä. Porosaaren eteläpään kohdilla olevilla patteilla pyöri neljä venettä. Vailla parempaa tietoa suuntasimme mekin sinne. Ja sieltä saatiin ensimmäinen taimen veneeseen, tosin alamittainen. Taimen takaisin veteen ja uudella innolla isompaa etsimään. Siinä pyörittiin Selkäsaarien luona ja taimenet loistivat poissaolollaan. Pari haukea kävi testaamassa kalamiesten herkkyyttä. Puhelin kertoi muiden venekuntien tulosta satamaan, joten kavereita moikkaamaan. Kuulumisten vaihdon jälkeen kokeiltiin taimenta sataman edustalta huonolla menestyksellä. Ei siinä muu auttanut kun pimeän pakottamana mennä majoitukseen. 

Majoitus oli hommattu sataman läheisyydessä sijaitsevasta vanhan talon yläkerrasta. Siellä meitä muriaaneja oli yötä n. 14 kappaletta. Illalla saunottiin, kerrottiin kalajuttuja, kehuttiin toisia, oltiin hyviä kavereita, kerrottiin samat kalajutut uudestaan ja kehuttiin taas toisia, heitettiin tikkaa ja otettiin parit oluet, uudet oluet, vielä pikkuisen voimajuomaa, alettiin nukkumaan ja joku möi vaappuja. Noita tehtiin, mutta järjestystä on hankala kuvailla kirjoittamalla, joten päätelkää itse tapahtumien kulku. 

Aamulla talon emäntä ja isäntä tarjoili aamupalaa. Porukka söi jännityksen ja pelonsekaisin tuntein nöyränä evästä, sillä Simojärvi odotti. Noin puoli kymmenen seitsemän venekuntaa starttasi taimenenpyyntiin.

Team Esox suuntasi Selkäsaarien kupeeseen ja leväytti kaluston pyyntiin. Heti joku kävi laukaisemassa sivulta pari laukaisijaa, mutta toiminta jäi siihen. Sitten valuttiin Porosaaren eteläpuolelle syvännettä kyntämään. Ja kun sieltä ei kuulunut mitään lähdettiin nousemaan kohti pohjoista. Heti ensimmäisten reimarien kohdalla alkoi sitten toiminta. Kaiku näytti kalaa enemmälti kuin muualla, ja kohta takilasta saatiin alamittainen taimen. Make alkoi laskemaan pyytöä uudestaan veteen. Vieheen ollessa vielä pinnassa nappasi siihen taimen. Taas alamitta. Pyöräytettiin vene ympäri ja sama paikka uudelleen. Nyt tuli taimen sivulta. Alamitta. Kierräytettiin vielä samaan paikkaan. Kaiun kalat olivat hävinneet ja taimentakaan ei kuulunut. Lähdimme valumaan reimarien mukaan pohjoiseen. Lehtosaaren kohdalla nappasi jälleen sivulta. Sieltä saatiin 42 taimen kyytiin. Löytyihän se mittakalakin. Muilla venekunnilla oli ollut hiljaisempaa. Tai yksi venekunnistamme ajoi kallioon sillä seurauksella, että moottorin perä jäi Simojärven pohjaan. Aikamoinen rysäys. Jokikokon ja Timosen venekunta pirautti saaneensa sataman edustalta 2.8 kg:n taimenen. Olivat pistäneet isompaa kapulaa vetoon ja vauhti seitsemään kilsaan tunnissa. Ovelia kalamiehiä!

Tuo lauantaipäivä tuotti siis yhden isomuksen ja toisen pienen mitan, puolenkymmentä alamittaa ja muutamia jänkäkoiria. Mahtava tapahtuma ja osoitus seuramme aktiivisista kalamiehistä. Tästä puhutaan vielä kalamiesten kesken.

Ensikokemus Simojärvestä oli lupauksia antava. Hyvä satama, majoituspaikka löytyy läheltä ja taimenta tuntuu löytyvän. Onhan se varma, että mennään uudestaan!

AppE